<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tämä täytyy tässä äkkisiltään lisätä eilisen jatkeeksi. Olin siinä sitten keltaisessa huoneessa (kylppäri) pesemässä naamaani kun Armi taas uteliaana pikkuolentona saapui paikalle. Siitä on kiva seurata erilaisia tekemisiäni. Keltainen huone etenkin on kiehtova paikka... esim. suuri oli hämmästys silloin, kun Sohvi pesulla kävi. Ja pesukone, sepäs vasta ihmeellinen juttu on, siellä liikkuu kovasti jokin.

 

No, siinä sitten huomasin sellaisen käsipeilin pesukoneen päällä, yleensä tämä peili ei ole näkösälläni. Mutta nyt kun se oli, oivalsin heti, että Armille pitää näyttää sitä. No, mitäpä "koera kutsu"? Se järkyttyi täysin nähdessään peilissä jotain ilmeisen rumaa ja pelottavaa ja lähti nopeasti epäileväisenä pois. Sitten uteliaisuus voitti ja se taas ilmaantui keltaisen huoneen ovelle. Ei kun peiliä näyttämään! Ja Armi kauhistuneena karkuun. Tätä menoa jatkui varmaan tuollaisen parinkymmenen peilauksen verran.

 

Sitten paikalle köpötteli Sohvi ja Armi perässä. Näytin Sohville peiliä, Armi jo siinä vaiheessa perääntyi. Sohvi ei ollut millänsäkään... ja näin Armi uskaltautui kurkistamaan peiliin ihan oma-alotteisesti, nuuskutusta... ja sitten se taisi tajuta, että nyt oli jekutus meneillään. Ja akka sai vallan mainot iltahuvitukset!

 

Kun Sohvi oli pieni pentunen, se meni samaan halpaan. Se ei tosin pelännyt peiliä, vaan meni onneton kurkistamaan uuniin (jotain ruokaa tein) ilmeisestikin tuoksun perässä. No, hui kauhistus, akalla oli selvästi uunissa koiranpentu paistumassa (uuninluukku peilasi)... ja Sohvi pinkoi karkuun, pois koko keittiöstä. Ja tätä peliä se toisteli kerta toisensa jälkeen, siis ihan itsekseen. Se vältteli aikansa uunia, mutta jonkin ajan päästä taisi unohtaa koko pennunpaistijutun. Mutta järvestähän se on jotain katsellut. Kohde on minulle vieläkin epäselvä, kaloja vai omaa naamaansa.

Sohvi kesällä 2002. Se saattoi viettää tuntikausia, tosi on, tuntikausia, hievahtamatta järvessä katsellen jotain... kaloja vai itseään. Välillä häntäänsä heiluttaen.

 

Tämmöinen juttu tyttökoirien peilaamisista.

 

t. Minna K