Taas on ollut taukoa uutisoinnissa. Mutta tässä näitä nyt tulee... mietintämyssy vaan päähän akalle.
Armi TSGK:n harkoissa 22.7.2009
Joo, tässä oli suunitelmana laittaa Armi kopista, ihan suljetun veräjän takaa matkalle 280 m. Ja näin toimittiin. Lähtökopin ovi, siis misytä koira laitetaan sisälle, oli vielä auki ja akka siellä perä pitkällä piteli Armia takapäästä kiinni. Jaa miksi? Ettei se käänny vaan ymmärtää, että veräjä kyllä aukeaa ja sitä kautta pääsee vieheen perään. Ja avot! Armi tajusi, että naaman pitää olla veräjään päin, mutta sitä se ei tajunnut, miksi ihmeessä siellä kopissa täytyy olla. Niinpä se istuskeli ihmettelemään mokomaa asiaa. Ja viehe sen kun lähestyy... ja lopulta veräjä aukesi, likka tajusi, ettei olekaan aika istuskella... ja lähti perään. Myöhässä, mutta lähti kuitenkin. Jeeee! Armi sai myös ihan ensimmäisen aikansa (käsiaika) tuolle 280 metrin matkalle. Se oli 17.89 s.
Akka menossa, koirat välillä hoidossa
Sitten akalla olikin kaikenlaista maailmalla liuhumista. Akka kävi Latovainiossa Pormien 80´s -bileissä tukka tötteröllä. Siellä oli myös syötävän suloisia greyhoundin pentuja... iik! Mutta nyt unohdetaan moiset. Koirat olivat tuolloin mummolassa passattavana.
Mökkeilyä
Sitten oli vuorossa mökkeilyä kaverin kanssa. Ensin vuorokausi akkojen jorinoita ja valvomista. Seuraavana päivänä tuli kaverin loppuperhe myös mökkeileen. Myös Blondi-koira. Mutta iloinen yllätys oli, että koirat tulivat toimeen suht' hyvin. Ei Armista ja Blondista nyt ylimpiä ystävyksiä tullut, mutta pärjäilevät.
Micke ei enää ole rapulaista koittanut elävänä niellä, ei moneen vuoteen.
Pelkoa Kivijärvellä
Niin, akka lähti koirien kanssa sadepäivän samoilulle Kivijärvelle. Tuo on pieni suolampi, jossa on niin mukava aina poiketa. Näin nytkin. Akka ja koirat haahuilivat tuolla kaikessa metsän rauhassa. Mutta sitten, sitten akka huomasi, että koirat kovin nuuskivat jotain. Leuat eivät napsanneet, joten ei siellä hirven jätöksiä ahmittu. Akka meni tutkimaan asiaa. Mikä siellä sitten oli? Aivan järkyttävän kokoinen jälki, suurempi kuin akan kumisaapas, niin pituudelta kuin leveydeltä. Akka ei sitä pahemmin ehtinyt tutkia, kun...
… kun läheisestä nuoresta kuusikosta kuului puhinaa. Akka oli, että ”voi ei, hirvi ihan vieressä”... sitten akka huomasi, että koirat käyttäytyvät tosi oudosti. Micke ravasi edestakaisin lihakset kireinä ja erityisen valppaana, se kiersi ympyrää. Armi sen sijaan juoksi edestakaisin Micken ja akan väliä. Sitten sieltä kuusikosta kuului erittäin matalaa, jotenkin karheaa murinaa. Akan hiukset nousi pystyyn, koirat valpasteli... murina toistui...
… ja akka lähti siitä paikasta kiertään tätä kuusikkoa. Yleensä akka painelee siitä läpi. Nyt akka ja koirat kiersi kaukaa koko ryteikön. Akka oli ensimmäistä kertaa elämässään kauhuissaan metsässä. Kun tämä meidän revohka pääsi autoon, niin akka jo vapisi. Ja sitten äkkiä kotiin Tampereelle!
Koirat Kivijärvellä ennen sitä murinaa.
Ja taas mökkeilyä
Sitten olikin vuorossa mökkeilyjä Pormien, eli Micken ja Armin kasvattajien kanssa. Mukana oli tietenkin varsin hurrrrmaava nuori mies, kummipoikani Henri Porma. Joka muuten omistaa Armista toisen puolen. Oli leppoisaa, onkimista, rapujen ihmettelyä, grillaamista, saunomista ja uimista. Akka saikin kummipoikansa oppiin tuon suuren uimataidon – käsipohjan! Siinä kun Henri ui käsipohjaa, niin Armi ui koiraa, tietenkin. Päivä oli mukavan aurinkoinen ja kun Pormat poistuivat mökiltä, niin johan siinä sitten sade ilmestyikin hyvin pian paikan päälle.
Kummipoikani Henri koiranpuolikkaansa Armin kanssa.
Armi taas TSGK:n harkoissa 5.8.2009
Ja niin, suunnitelma oli pistää likka oikeaoppisesti lähtemään kopista. Siis veräjä kiinni, koira koppiin, kopin ovi kiinni... ja mitäpä sitten? No, akka kurkisteli tuonne koppiin sen oven yläpuolelle jäävästä raosta... mitä likka tekee, istuuko haaveissaan, kaiveleeko nenäänsä? Vaan mitä vielä, Armi selvästi muisti ja ymmärsi, että veräjä kyllä siitä aukeaa ja sitten pääsee jahtiin. Ja niin se jahtasikin... aika parani ollen nyt 17.57 sekuntia 280 metrillä. Jipppii, jippii!!!
Armi, tuo tavallisesti niin tyttömäinen missimme, radalla vauhdin hurmassaan. Kuva: Anu Lahdenpohja
Loikkkaus. Kuva: Anu Lahdenpohja
Tämmöisiä tässä siis on tapahtunut. Uutisia päivitetään taas tuota pikaa... tai jossain välissä.
Mukavaa elokuuta!
- Minna
Kommentit