Mickeä on nyt alkanut painamaan suuri vastuu. Ja mitenkä niin? No, katsokaapas, Micke on ollut aina sellainen tosi mukava uroskoira, jonka luonteesta olen pitänyt yli kaiken. Sillä ei ole ollut tarvetta pullistella eikä uhoilla. Riidan haastajat se on jättänyt omaan arvoonsa. Toki tarvittaessa siitä ytyä on löytynyt, mutta eipä näitä oikeita tarpeita juuri kohdalle osu. Se on tyytynyt oloonsa tässä laumassa, eikä se ole koskaan edes yrittänyt kiivetä asteikolla ylemmäksi.

Mutta nyt, nyt on rooli muuttunut. Perheestä kun lähti maaimalle se jälkikasvu, huushollin mies, niin Micke selvästi kokee velvollisuudekseen astua tuon housuihin. No, ei se uhittele akalle tai yleensä ihmisille, ei tietenkään. Se on ihan yhtä mukava ja kiltti kotioloissa kuin on aina ollut. Sellainen pieni koira isossa kropassa, sylihauveli.

Mitä sitten? No, se on alkanut lenkillä pullisteleen muille koirille. Ei jatkuvasti, mutta tätä on nyt muutaman kerran tapahtunut. Kyllä vain, tuo meidän Micke, hempeä halinallemme. Onhan Mickellä nyt iso lauma naisia paimennettavana ja täytyyhän tuon eukkolauman turvallisuudesta pitää huolta. Huushollin turvamies siis.

Ja toinen asia, mistä akka ei niin riemastu. Micke rajaa reviiriänsä. Ai hienoa vai? No, ei tosiaankaan! Se rajaa reviirinsä nimittäin merkkaamalla täällä kotona, sisätiloissa siis. Ei se onneksi ämpärillistä tuohon merkkaamiseen käytä (sehän olisikin jo jättimäinen pissahätä), vaan lirauttaa pienet pisuroiskaukset sinne tänne. Täytyyhän ulkopuolisten tietää, kenen reviirille astuvat. Minä en siis iloitse, en tietenkään. En meinannut aluksi uskoa silmiäni, kun tuota merkkausainetta löytyi kirjahyllyn nurkasta... niin korkealta, ettei se voinut olla kukaan muu. Sittemmin olen tämän tapahtuman omin silmin nähnyt. Olen tietenkin sanonut arvon urokselle, ettei sen tarvitse merkkailla täällä sisällä. Mutta ei auta. Toivon tässä vaan, että ehkä tilanne tasaantuu tästä ajan myötä.

Välihuom1. Olen aina mieltänyt merkkailun pienten valkoisten koirien jutuksi. Mutta niin, onhan Micke ainakin valkoinen.

Välihuom.2. Nyt kun Armi on sisäsiisti, niin sitten tämä.

Ei Mickellä varmaankaan helppoa ole tähän uuteen rooliinsa astua. Vastuu painaa miestä. No, ehkä se tajuaa, että akka kyllä kantaa vastuun niin turvallisuudesta kuin reviiristä... ei, enkä edes merkkaile (eikä se jälkikasvukaan merkannut).

Tällainen pieni vuodatus tähän väliin. Nyt iltapalalle. Hyvät yöt tai hyvää päivää!

t. Minna K

Micke, tuo hempeilijä, jota nyt painaa tämä suuri vastuu. Huom. kuvassa Micke näyttää huolestuneelta, mutta huoli johtuu kyllä aivan varmasti siitä, että koira pelkää jäävänsä ilman juustonsiivua.